perjantai 30. syyskuuta 2011

Syyskuu

Noni, syyskuu on ohi ja merkittäviä milestoneja on näihin aikoihin lukuisiakin. TJ200 oli ja meni ja parin päivän päästä on puolet sivarista suoritettu. Lisäksi päivärahakin nousee ja hommatkin jossain määrin rullaavat, vaikka jostain syystä usein tuntuu ettei mikään oikeasti etene ja vaikka etenisikin niin että hommat ovat vääriä ja että niiden merkitys on vähäinen. Mutta toisaalta tämä nyt ei ole sivarispesifinen asia. Ennemminkin tuntuu, että valkokaulustöissä on yleensäkin tilanne tämä ja abstraktien asioiden kanssa painiminen harvemmin tuottaa erityisen suoraviivaisia tuloksia.

Kuitenkin, syyskuun tulos painui loppujen lopuksi 3.79 euroa pakkaselle, ensimmäisen kerran sitten ensimmäisen kirjanpitokuun. Päiväkohtainen rahankäyttö nousi 18.33 euroon/päivä tulojen ollessa oletustason 18.20 euroa/päivä, tässä kuussa kun duunin puolesta ulkomaanmatkailussa oli taukoa. Ensi viikolla on sitten seuraava viikon keikka. Kuukausitasolla eri kuluryhmien kehitystä katsomalla on kaksi selvää seikkaa: 1) lounaskulut (=ulkona syöminen yleisesti) on ollut merkittävästi kohollaan ja 2) Tukholma teki kiitettävää tuhoa. Muuten kuukausi tuli vedettyä melko kurinalaisesti ja ilman näitä kahta kuluerää tulos olisi ollut merkittävästi parempi.


Kategorioittain ei sen kummempia yllätyksiä syyskuussa ollut. Liikuntakulut loistivat poissaoloillaan kun Tukholman puolimaraton tuli maksettua jo aiemmin ja tapahtuman alla tuli sairasteltua ja harrastettua kevyttä lenkkeilyä. Puolimaratonin jälkeen sen sijaan ei ole pariin viikkoon oikein tehnyt mieli tehdä kauheasti, mutta eiköhän tässä hiljalleen talvea kohti mentäessä painopiste siirry taas kuntosaleiluun ja toivottavasti uintiin. Sen lisäksi marraskuun alussa pitäisi mennä Savate-kurssille koulukaverin kanssa.


Aikajanamuodossa näkyy hyvin Tukholman muodostama piikki. Toisaalta alkukuun laissez-faire-mentaliteetti on myöskin näkyvissä ja loppukuu Tukholman jälkeen on puolestaan ollut hyvinkin säntillistä aikaa.


Säästökuuri näkyy myös kuukauden kumulatiivisessa rahankäytössä, joka purppurana murtoviivana vetää hyvinkin kiitettävästi vaakasuunnassa keskikuun loikkauksen jälkeen.


Kuukauden päiväkulutusprofiili puolestaan alkaa olla jo jossain määrin tylsää tuijotettavaa ja sijoittuu käytännössä hyvinkin linjaan muiden kuukausien kanssa (syyskuun profiili ollen siis vihreä). Ainoan huomattavan poikkeuksen muodostaa edelleen kesäkuu sinisellä alueellaan, jossa suurikulutuksellisia päiviä on edelleen huomattavasti enemmän kuin myöhempinä kuukausina.


Tällä hetkellä kumulatiivisesti tarkasteltuna viimeisen neljän kuukauden ajalta olen 111.50 euroa plussalla, joka on ihan mukava tulos. Siitäkin huolimatta tällä hetkellä jo palkattomuus rupeaa hieman nakertamaan. Syynä ei ole varsinaisesti se, että elintaso olisi liian matala vaan enemmänkin se, että markkinoiden vedellessä pohjamudissa ostotilaisuuksia olisi epäilemättä lukuisia, mutta aiemman säännöllisen kuukausitulon pudottua sijoituskassan kanssa pitää olla vähän varovaisempi, sillä olisi sääli tässä vaiheessa kuluttaa reservi vain huomatakseen markkinoiden jatkavan sukellustaan loppuvuotta kohti. Sen sijaan ajatus siitä, että sivarielämäntyylin onnistuisi siirtämään sivarin jälkeiseen elämään houkuttaa hyvinkin paljon. Valitettavasti vaan pelkään, että tulojen palautuessa normaaliksi myös elintasohömppä palaa kuvioihin. Saa nähdä.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Litteroista ja VR:stä

Tuli sitten havaittua, että näköjään VR ei enää lippu-uudistuksensa jälkeen tällä hetkellä tunnusta litteroita. Kiitokset taas tästäkin hyvin suunnitellusta ja vielä paremmin toteutetusta uudistuksesta. Jo on ihme jos VR:n viime vuosien edesottamusten jälkeen ei rupea päitä hiljalleen tippumaan. Luoja tietää että syytä olisi; näin kyvytöntä firmaa (lippu ja IT-sekoilut, talvisekoilut, kondyktöörisekoilut, laitteistosekoilut, ...) ei ole kyllä aikoihin nähty.

Täytyy palata asiaan jahka tulee lisää selvyyttä siihen, että miten käytännössä rahalla maksettujen lippujen kustannukset saa perittyä takaisin VR:ltä. Tämä kuukausi on tällä erää menossa aika tiukalle break-evenin suhteen.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Puoliväli lähenee

TJ200 oli ja meni ja palveluksen puolivälikin lähestyy. Illalla kotiin tullessani posti oli kiikuttanut palkkahallinnolta postia ja firma oli muistanut vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon bonuksilla. Ei ollut suurikaan yllätys että lafkalla ei ollut mennyt kauhean vahvasti, mutta vaikka summa sivarikontekstissa ihan kiva onkin, niin kyllä silti vähän karvas maku jäi suuhun kun melkein 80% bonuksista oli palanut tuhkana tuuleen. Oikeastaan jollain kierolla tavalla taistelutahto on sen verran herännyt ja aika kullannut lyhyessäkin hetkessä muistoja siinä määrin, että olen jo ruvennut miettimään "oikeisiin" hommiin palaamista vaikka lopputalvesta vakavissani pohdinkin täydellistä muutosta uran suuntaan.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Tukholma


Note to self: talouskuria voisi tietenkin noudattaa myös ulkomailla, erityisesti kun reissaa omalla rahalla. That said, Tukholma oli reissuna varsin onnistunut eikä vähiten sen vuoksi, että paransin parin vuoden takaista Tukholman puolimaraton-aikaani noin kolmella minuutilla ja pääsin alle kahden tunnin tavoitteeseen, vaikka juoksupäivän aamulennon jälkeen olo oli jo sellainen, että liikkeelle lähteminenkään ei ollut täysin varma. Jalat sen sijaan ovat vielä tällä hetkellä sen verran ammutussa kunnossa, että portaissa liikkuminen meinaa itkettää isoa miestä.

Sen lisäksi tuli havaittua, että jos SAS:lle itkee puuttuvista lentopisteistä niin näköjään ainakin aiemman reissun tapauksessa pisteet tulee alentamattomina. Ei sillä että näillä pistemäärillä sillä kauheasti väliä olisi, vielä kun tarkkailujakso päättyy nyt syyskuussa ja sopivasti leikkaa sivarin alkuajan matkatkin pois. No, mutta toisaalta EuroBonuksen Silver-luokan hyödytkin ovat vähän kyseenalaiset, eli täytynee varmaan arvioida bonus-ohjelmiakin uudestaan. Lisäksi Radissonin Club Carlsson vaikuttaa vähän omituiselta myöskin, sillä se ainoa hyöty siitä brunssialennuksen muodossa jäi jostain syystä toteutumatta. Oikeastaan tällä hetkellä on vähän sellainen fiilis, että voisi isojen ketjujen sijaan jatkossa pyrkiä preferoimaan paikallisia pikkuhotelleja, mikäli hyvätasoisia sellaisia onnistuisi kohtuullisella hinnalla löytämään.

torstai 1. syyskuuta 2011

Elokuu

Elokuun päätyttyä on taas aika vilkaista kuukauden saldoa. Matkailua tuli kuun lopussa pari päivää pikaisena kahden päivän reissuna Norjaan. Alan olla sitä mieltä, että mukavia lentomatkoja ei oikeastaan olekaan; pitkillä matkoilla kokoiseni kaveri kärsii turistiluokassa jalkatilan puutteesta ja lyhyemmillä matkoilla puolestaan jatkuva nouseminen ja laskeutuminen rupeaa tökkimään (Helsinki-Tukholma-Oslo reitillä kun keskimääräinen gatelta gatelle aika kun on sellaiset 50-60 minuuttia). Mutta, reissu oli pääosin tuottoisa ja lämpötilakin oli inhimillisempi kuin edellisen etelään suuntautuneen keikan 45 astetta.

Mutta, itse kuukauden budjettipuoleen. Mukaanlukien korotetut ulkomaanruokarahat, tämä kuukausi oli 98.02 euroa ylijäämäinen kuukauden keskikulutuksen jäädessä n. 15.97 euroon/päivä (laskua heinäkuun 18.27 euron päiväkulutuksesta). Päivätulo mukaanlukien ulkomaankeikka samalta ajalta oli n. 19.14 euroa/päivä (laskua heinäkuun 21.01 euron/päivä tuloista).

Absoluuttisessa mielessä siis onnistuin kiristämään vyötä vielä heinäkuuhunkin nähden. Alla olevan kumulatiivisen kulutuksen diagrammin vihreä viiva edustaa elokuuta punaisen ollessa heinäkuu ja sininen kesäkuu. Keltainen suora on puolestaan päivittäinen kumulatiivinen 18.2 euron tulo ilman ulkomaanruokarahan korjauksia. Trendinä siis näyttää siltä, että alkukuun suuremmat hankinnat nostivat kuun kulutusprofiilia hetkellisesti, mutta tämä korjaantui kuun myötä.
Päivätason kulutusta tarkkailemalla (alla oleva kuva) on selvää, että jos kesäkuun suurimmat erät koostuivat baarista/vaatteista ja heinäkuun urheilusta/matkailusta, niin elokuuta voisi luonnehtia kategorian "muut" kuukaudeksi. Kuun alussa piti investoida n. 80 euron laaki uuteen USB-levyyn, sillä diplomityön empiirisen osuuden backuppien vanhuus alkoi huolestuttaa ja n. 50 gigan backupit eivät aivan heittämällä cloudiin mene. Toinen suurempi kuluerä oli kuun loppupuolella maksettu ylioppilaskunnan jäsenyys (n. 90 euroa), joka oli välttämätöntä ja mahdollistaa halvemman elämän myös ensi talveksi edullisen ruokailun, liikunnan ja julkisen liikenteen muodossa.
Kuun loppupuolella ruoan kustannukset myös laskivat. Taustalla olevana syynä oli osallistuminen useampaankin tapahtumaan, joissa järjestäjät hoisivat lounastarjoilut. Norjassa myös kokouksen isännät pitivät hyvää huolta tarjoilun osalta. Vaikuttaakin siis siltä, että noheva sivari voisi kyetä hyvällä pelisilmällä hankkimaan itselleen edulliset ja erityisen hyvätasoiset ruoat ihan vaan sijoittautumalla oikeisiin palavereihin. Sen sijaan alkoholin euromääräinen kulutus nousi vaikka absoluuttinen alkoholin kulutus tilavuusyksiköittäin laskikin. Eli: Norjassa olut maksaa paljon.

Kuukausitason profiilia tutkimalla (alla oleva kuva) on mielenkiintoista havaita, että kun kesäkuussa oli useampi "suuremman kulutuksen" päivä ja elokuussa vain pieni piikki, niin elokuun profiili sijoittuu näiden väliin ja minimoi pinta-alaa. Implikaatio voisi siis olla, että jatkuva porsastelu on kallista, mutta pennin venyttäminen jokikinen päivä kostautuu myös piikkien suuruuden nousuna vaikka frekvenssi harvenisikin. Mene ja tiedä, ehkä tässä on kuitenkin vielä vähän vähänlaisesti datapisteitä. Joka tapauksessa keltainen alue on elokuun kulutus.
Päiväkulutuksen tarkkailussa puolestaan mielenkiintoista on pohtia, että noudattaako jakauma pitkässä juoksussa enemmän 1/x -henkistä jakaumaa vai normaalijakaumaa. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että ryhmä 0-5 euroa/päivä on suurin, mutta tarkkailujaksoa valikoimalla on mahdollista saada myös 5-10 euroa/päivä ryhmä suurenemaan. Jos jälkimmäinen osoittautuu pitkässä juoksussa oikeammaksi, niin implikaatio lienee, että ihmisen kulutuksesta voi jossain määrin helposti löytää perustason, jonka ympärille kulutus jakautuu jossain määrin normaalisti. Toisaalta 100 euron tietämiin klusteroituu silti ehkä tilastollisesti vähän liikaa suuria kulueriä. Ja lisäksi oma minimikulutukseni pyörii 2.54 euron tietämillä, sillä jotain on syötävä ja Unicafe tarjoaa tähän halvan vaihtoehdon. Ilman opiskelijastatusta normaalijakauma saattaisi näyttäytyä vähän selvemminkin.