Homma ei kuitenkaan lopu tähän, sillä kuten viimeksi huomautin, tiukka tulkinta johtaa siihen, että periaatteessa ruokarahat tulee pidättää kaikilta niiltä ajankohdilta kun sivari on vapaalla ja ei asumuksessa. Kyselin asiasta myös Sivarikeskuksesta, josta ystävällisesti kerrottiin vain heidän käytännöistään, mutta eivät ottaneet kantaa suoranaisesti kysymyksiini. Sivarikeskuksen lähtökohtainen kanta on, että jos sivari on saanut ilmaisen matkalipun, niin matkan ajalta ei ruokarahaa makseta. Samassa yhteydessä tosin mainittiin myös, että heillä ei ole mahdollisuutta eikä oikeuttakaan valvoa missä velvolliset kulloinkin ovat. Käytännössä legioonassa siis homma toimii siten, että jos olet viikonlopun myös legioonassa niin tällöin sivarin tulee ilmoittaa asiasta ja tällöin ruokaraha maksetaan tai ruokailu järjestetään muuten.
Tuossa Sivarikeskuksen ottamassa kannassa kiinnostava huomio on se, että he sanovat suoraan ettei heillä ole oikeutta vahtia palvelusmiesten liikehdintää. Jos asia todellakin on näin, niin se tarkoittaa sitä, että käytännössä muillakaan paikoilla kyseistä oikeutta ei oikein voi olla. Eli käytännön implikaatio on kuten aiemmin uumoilinkin, eli että palvelusmiehen omassa intressissään on kieltäytyä kertomasta liikehdinnästään palveluspaikalle sikäli kun liikehdintä on palvelusajan ulkopuolella.
Mutta tilanne jatkuu vielä tästä. Esitin palveluspaikalle kysymyksen, että miten voi olla että tilanne, jossa aiemmin aloittanut sivari, joka teki vastaavan tempun järjestämällä HL-päivät palveluksensa loppuun ja joka oli poissa majoituksestaan mökkeilemässä ja huitelemassa muualla sai sitten kuitenkin ruokarahat siltä ajalta. Lisäksi kummeksuin sitä, että palveluspaikka ei kommunikoi selkeästi linjojansa palvelusmiehille, joka vaan lisää ihmetystä ja mahdollisuutta eriarvoiseen kohteluun. Palveluspaikan enenevässä määrin kärkäs vastaus oli, että he tulkitsevat asiat niin, että HL-lomalla oleva henkilö, joka on ulkomailla, ei tule saamaan ruokarahaa. Lisäksi he tulkitsivat, että halutessaan heillä on oikeus tunnin tarkkuudella arvioida palvelusmiehen maassa olemisen aika ja matkustuspäivien osalta halutessaan pilkkoa ruokarahat pienempiin osiin tehden oletuksia mm. ruokailuajankohdista (ko. palveluspaikan kirjallinen näkemys on, että päivällinen on klo 19.00). Mutta reiluja kun ovat niin eivät aio pilkkoa tässä tapauksessa ruokarahoja.
Jatkokysymys sitten lienee, että miksi palveluspaikka kuitenkin maksoi ruokarahat siltä ajalta kun olin Tukholmassa todistetusti juoksemassa puolimaratonia. Tähän palveluspaikka ei ole toistaiseksi vastannut mitään, joka on myös omituista, sillä en myöskään HL-lomamatkailun aikana virallisesti maininnut maasta poistumistani, mistä juuri seurasikin tilanne, jossa olivat automaattisesti pidättäneet kaikki ruokarahat, vaikka reissu itsessään oli merkittävästi itse lomaa lyhyempi. Tästäkin selvittiin vasta lentolippuja toimittamalla, joka yhdistettynä Sivarikeskuksen kantaan, ettei heillä ole oikeutta vahtia palvelusmiesten liikehdintää, on myös mielenkiintoinen.
Lisä-twistin juttuun tuo tietenkin myös se, että ensimmäiset kolme arkipäivää matkastani en itse asiassa ollut HL-lomalla vaan ylityövapaalla. Tähän liittyen kysymys tietenkin on, että onko ylityövapaa rinnastettavissa sääntöjen sanamuodoissa mainittuihin lomiin ja viikkovapaisiin. Palveluspaikan toistaiseksi linjaama kanta on, että HL+ulkomaa=ei ruokarahaa. Eivät ole toistaiseksi vastanneet tähänkään.
Rahasumma on triviaali, mutta tässä on enemmänkin periaatteellisia kysymyksiä ja ongelmia. Lyhyesti summeerattuna pääpointit siis ovat:
- Palveluspaikalla ei ole oikeutta kysellä palvelusmiesten vapaa-ajan liikkeistä. Älä siis ole hölmö kuten allekirjoittanut ja pidä turpasi kiinni vapaa-ajastasi mikäli olet palvelusta suorittamassa.
- Kyseinen palveluspaikka on epäonnistunut kommunikoimaan tulkintojaan ja linjauksiaan konsistentilla tavalla palvelusvelvolliselle. Lisäksi sähköpostikommunikaation etenemisen myötä on herännyt vahvoja epäilyksiä, että käytännöt eivät ole konsistentteja, vaan että niitä luodaan ad hoc -henkisesti lennossa.
- Selkeästi kommunikoidun linjauksen puuttuessa on myös enenevässä määrin todennäköistä, että palveluspaikka on kohdellut palvelusmiehiä vastaavissa tilanteissa eriarvoisesti, joka jo lähtökohtaisesti on vaan väärin.
- Sivarikeskus valitettavasti ei ole selkeästi ottanut kantaa tässä asiassa. Sähköpostivastaus oli kyllä asiallinen, mutta puhelu, jossa kyselin sääntöjen väljyyden mahdollistamista tulkintaeroista sai vaan vastauksen tyyliin "No, tämä nyt valitettavasti on vähän tällaista."
Katsotaan miten homma etenee. Ihan mielenkiintoiseksi tämä on muuttumassa ja toivottavasti tästä on jollekin tulevalle sivarille hyötyä.